maanantai 27. toukokuuta 2013

Marjojen ja hedelmien sokeripitoisuuksia

Muutamaan otteeseen on tullut puheeksi marjojen ja hedelmien sokeripitoisuudet. Tämä lähinnä on kiinnostanut ihmisiä, jotka haluavat jollain tavalla rajoittaa hiilihydraattien saantia, joilla on suolistossa liikaa Candida hiivasientä tai sitten diabeetikot ihmettelevät, kun verensokerit eivät pysykään aisoissa. Syynä ovatkin olleet runsaasti käytetyt marjat, joissa saattaa olla sokeria yllättävän paljonkin.

Koostin finelin tietopankin mukaan eri hedelmistä ja marjoista sokeripitoisuudet. En sen tarkemmin lähtenyt jaottelemaan, onko sokeri sakaroosia, fruktoosia vai mitä toosia, katsoin vain kokonaissokeripitoisuuden kivettömästä, kuoritusta hedelmästä. Muutama yllätys joukossa ainakin minulle!



Hedelmien ja marjojen sokeripitoisuuksia g/100g:
-          Appelsiini 8,9
-          Aprikoosi 10,6
-          Aprikoosi, kuivattu 43,4
-          Ananas 11,2
-          Avokado  0,7
-          Banaani 13,5                    
-          Cantalopemeloni  4,1
-          Greippi  6,5
-          Granaattiomena  13,7
-          Hunajameloni  7,8
-          Karpalo  3,5
-          Kiwi  6,8
-          Kirsikka 11,4                                                 
-          Karviainen 5,4
-          Lakka 7,8
-          Luumu 8,2
-          Luumu, kuivattu  37,6
-          Mansikka 8,4
-          Mustikka  6,4
-          Mustaherukka 7,8
-          Mandariini 8,2
-          Mango 10,7
-          Nektariini  7,8
-          Omena 8,2
-          Päärynä 8,0
-          Persikka 7,8
-          Punaviinimarja   7,5
-          Puolukka 6,7
-          Papaija 10,7
-          Sitruuna 2,2
-          Taateli, kuivattu 38,2                                                 
-          Vesimeloni  7,1
-          Viikuna  42,5
-          Viikuna, kuivattu 47,9
-          Viinirypäle  15,5
-          Vadelma   4,1
-          Verigreippi  6,9

keskiviikko 15. toukokuuta 2013

Sieniin hurahtanut

Meikäläinen on jokunen aika sitten hurahtanut sieniin. Nyt en todellakaan tarkoita mitään tatteja ja rouskuja, joita metsästä saa poimia, vaan kysymys on tällä kertaa lääkinnällisistä sienistä.

"Ravinteellisesta näkökulmasta todettuna sienissä on yleisesti ottaen paljon kuitua, B1-, B2-, B3- ja D2-vitamiinia, proteiinia ja toisaalta erittäin vähän kaloreita. Näiden tuttujen ravinteiden sijaan monet sienet sisältävät kuitenkin erittäin mielenkiintoisia yhdisteitä, joilla on todettu mm. antibakteerisia, antiviraalisia, antifungaalisia, tulehduksia hillitseviä, kipuja lievittäviä ja syöpäsoluja tuhoavia vaikutuksia. Sienitieteilijä Robert Rogers toteaa teoksessaan Fungal Pharmacy (2011), että sienillä on todettu ainakin 126 eri lääkkeellistä vaikutusta ja tämän johdosta fungiterapiaa (sienten terapeuttista käyttöä) harjoitetaan jatkuvasti enemmän ympäri maailmaa. Viimeisen kymmenen vuoden aikana lääkinnällsistä sienistä on tehty pelkästään Aasiassa yli 100 000 tutkimusta, mutta silti vain harva on kuullut koko aiheesta Suomessa tai Euroopassa."

"Vuonna 2004 maailman sienituotannon arvon laskettiin olevan noin 40 miljardia dollaria, mikä on lähes yhtä paljon kuin kahvin tuotannolla. Sienistä on löydetty lukuisia farmakologisesti aktiivisia aineita, joilla on todennäköisesti tulevaisuudessa entistä keskeisempi merkitys sairauksien hoidossa ja uusien lääkemolekyylien kehittelyssä. Lukuisat sienistä tunnistetut yhdisteet tappavat bakteereja ja viruksia, niillä on immuniteettia ja tulehdusta sääteleviä omi- naisuuksia, ne vaikuttavat myös verensokerin säätelyyn, suojelevat maksaa ja vaikuttavat keskushermostoon. Sienet ovat yleensä joutuneet kilpailemaan poikkeuksellisen haastavissa olosuhteissa erilaisia mikrobeja vastaan, jonka johdosta ne ovat erikoistuneet tuottamaan esimerkiksi antibiootteja sekä laajalla skaalalla antiviraalisia yhdisteitä. On huikean mielenkiintoista todeta, että nämä samat yhdisteet tarjoavat laajasti terapeuttisia ominaisuuksia myös nisäkkäillä. Lääkinnällisistä sienistä on historian valossa eristetty lukuisia tärkeitä lääkkeitä kuten penisiliini, griseofulviini, erytromysiini ja syklosporiini."

"Sienet tarjoavat geneettisesti lähes loputtoman varaston uniikkeja antimikrobisia yhdisteitä, joiden rooli tulee taatusti korostumaan entisestään tulevisuudessa sekä ihmisten että ympäristön hyvin- voinnin näkökulmasta. Fakta, että lääkinnälliset sienet tarjoavat antibakteerisia ja antiviraalisia vaikutuksia nisäkkäille turvallisesti, asettaa nämä sienet korkealle luonnollisina ja potentiaalisina lääkkeiden lähteinä. Aihetta tutkivan farmaseuttisen biologian (farmakognosia) ympärillä on tehty jatkuvasti mielenkiintoisia löydöksiä ja esimerkiksi vuonna 2009 sienistä eristettiin kokonaan uusi antiviraalisten lääkkeiden luokka (RC-183)."

Lainaukset ovat suoraan Jaakko Halmetojan tekstistä, jotka voit kokonaisuudessasi lukea täältä

En kuitenkaan ryhtynyt tätä tekstiä kirjoittamaan kopioidakseni toisen suoraa tekstiä. Monessa lähteessä lukee sienikohtaisesti, mitkä vaikutukset sienellä on, mutta mistään en toistaiseksi löytänyt oirekohtaista listausta, jonka vuoksi tein sen itse. Tarkastutin tekstin vielä "sienimiehellä", joka kauppaa sieniä täällä:



Väritin jokaisen sienen erivärillä muistisäännöksi, jos FSF:n sienijauheita tykkää käyttää :) Sieni paketin värin mukaan, toivottavasti meni ulkomuistista ihan oikein. (pahoittelen, jos selaimella nuo näyttävät jotenkin vinksahtaneelta, kun kirjoitusvaiheessa kaikki näyttää oikein hyvältä, mutta selaimessa kaikki on vinksin vonksin. Onneks kaiken ei tarvi olla niin symmetristä, kuhan perusasia tulee kaikille selville :) )

MITÄ SIENTÄ TÄLLÄ KERTAA?
     
 I

-        Infektiot, sairauden ehkäisy:

o  pakuri

o  reishi

o  cordyceps

o  lion’s mane

-        Maha- ja suolivaivoihin:

o  pakuri

-        Hiivasieniongelmiin:

o  reishi

-        Raskaan ruoan jälkeen, ruoansulatusvaivoihin:

o  lion’s mane

-        Väsymykseen:

o  pakuri

o  cordyceps

-        Stressissä:

o  reishi

o  cordyceps

-        Juhlinnan jälkeen:

o  reishi

-        Maksaa puhdistamaan:

o  reishi

o  pakuri

o  cordyceps

-        Parantamaan kolesteroliarvoja (LDL-lasku)

o  cordyceps

-        Rauhoittumiseen:

o  reishi

-        Ennen urheilusuoritusta:

o  cordyceps

-        Keuhkovaivoihin:

o  cordyceps

-        Fyysiseen palautumiseen:

o  cordyceps

-        Miestehoa tuomaan:

o  cordyceps

-        Muistia tukemaan:

o  lion’s mane

-        Haavoihin:

o  lion’n mane,

o  pakuri

-        Virtsatievaivoihin:

o  cordyceps

 

C-vitamiinin kanssa sienillä on 1+1=3 synerginen vaikutus









tiistai 14. toukokuuta 2013

Jokapäiväinen proteiinipuuromme

Puurot, joita hyvin moni suomalainen popsii aamiaiseksi, on pelkkää hiilaria. Itse aloin kerran miettimään, että miten saisin proteiinia mahutettua joka aterialle ja puuron jälkeen nyt ei enää viitsi syödä lisää viljaa leivän muodossa, minkä päälle voisi sitten kinkkua tai juustoa laittaa, joten päätin kehitellä oman puuron. En ole myöskään ikinä tottunut syömään puuroa ilman jotain makeutusta tai hilloa, joten ratkaisin senkin tässä samalla. Minun puuroni on hyvin vadelmainen, mitä marjoja sinä siihen tykkäisit laittaa?

Vadelmainen riisiproteiinipuuro:

- riisimaitoa
- täysjyväriisihiutaleita
- pakastevadelmia
- Sun Warrior riisiproteiinijauhetta, makuna vanilja
- psylliumia
- ripaus suolaa
- kylmäpuristettua kookosöljyä

Itse en pahemmin noita ainesosia mittaile, joten en niitä määriä tähän osannut laittaa.
Sekoita riisimaito, riisihiutaleet ja vadelmat kattilassa ja keitä hiljalleen noin 10 minuuttia. Ota puuro liedeltä ja mausta riisiproteiinilla, kookosöljyllä ja suolalla. Sun Warriorin vaniljaproteiinissa on mukana steviaa, joka korjaa tuon makeuttamisongelman. Sekaan olen sekoittanut vielä teelusikallisen psylliumia kuitupitoisuutta antamaan

Nauti kylmänä tai lämpimänä sellaisenaan tai maidon kera. Toimii erittäin hyvänä välipalana.



lauantai 11. toukokuuta 2013

Krapula ilman alkoholia

En muista milloin olen alkoholia viimeksi nauttinut, mutta voisi kuvitella sen päivän olleen eilen. Aamulla olo oli aivan normaali ja luulin selvinneeni, mutta päivällä se alkoi: päänsärky, mahakipu, ripuli, pahaolo, väsymys... Eilen olin siis syönyt aamusta iltaan sokerisia, vehnäisiä ja makeita herkkuja ja tarkoituksena vain, että tänään teen tämän viimeisen kerran (niin kuin monta kertaa aikaisemmin) ja tästä on helppo aloittaa uusi puhdistava elämä kohti kesää. Nyt tämän "morkkiksen" jo tullessa toivon oikeasti näin olevan. Sen vuoksi palautankin mieleen parin vuoden takaisesta blogikirjoituksesta tervemedian blogikilpailussa, mitä myrkkyä tuo sokeri oikein onkaan. Ja mikäli kärsit dysbioosista suoliston vääränlaisesta bakteerikannasta, voi sokerin syöminen aiheuttaa vielä ikävempiä oireita, josta saatankin kertoa myöhemmin lisää...



Valkoinen paholainen

Silmät hakeutuvat ruokakaupassa karkkihyllyä kohti, sormet hypistelevät pullapussia leipäosastolla, ostoskärriin on ilmaantunut 1,5 litran limupullo. Pään sisällä pyörii vain yksi ajatus: on saatava sokeria ja nopeasti, hinnalla millä hyvänsä tai pää räjähtää ja seuraava vastaantulija voi olla kuollut, mikäli katse vain voi tappaa. Takana 8 tunnin työpäivä ja harrastuksiin on vielä jaksettava mennä. En jaksa, jos en saa sokeria!
Kuulostaako tutulta? Luultavasti useamman päässä pyörineet samat ajatukset. Ratkaisu on ehkä hetkellinen. Sokerista tulee hyvän olon tunne, verensokerit nousevat nopeasti, mutta eivät jaksa kovin kauan pysyä ylhäällä ja kun taas laskevat samat ajatukset valtaavat pään, kierre on alkanut. Tämä rakkaussuhde ”valkoiseen kultaan” on luultavasti tullut jo lapsuudessa karamelleista ja äidin valmistamista herkuista. Voisiko tämän rakkaussuhteen kääntää vihasuhteeksi? 

Mitä sitten saamme sokerista muuta kun nopean helpotuksen laskeneisiin verensokereihin, hyvän olon tunteen ja suun makeaksi? Lisäksi saamme levinneen takapuolen, reikäiset hampaat, jenkkakahvat, insuliiniresistenssin, kun verensokerit jatkuvasti huipussaan...  Lisäksi liiallinen sokerin syönti vie tilaa muulta ravinnolta, kun se vie tehokkaasti nälän tunnetta pois ja helposti unohtuu muu ruokailu. Sokeri ravinnossa itsessään kuluttaa kehon hivenaine ja vitamiinivarastoja, erityisesti B-vitamiineja, kromia, kalsiumia ja magnesiumia. Sokeri vanhentaa taikinoittamalla eli kiinnittämällä yhteen elimistön soluja, jolloin kudokset kovettuvat ja vanhenevat ennen aikojaan. Sokeri voi aiheuttaa mm. näköhäiriöitä ja yleistä vastustuskyvyn laskua. 

Sokerilta emme sitten voi välttyä millään. Ja tässä tarkoitan valkoista ruokosokerista saatua käsiteltyä, puhdistettua sokeria ja siitä tehdyt sokerit (siirappi, tomusokeri jne.), josta prosessien myötä kadonneet kaikki muu paitsi hiilihydraatti. Piilosokeria on vähän kaikkialla, sellaisissakin paikoissa, joissa sitä vähiten olettaisimme olevan. Lisäksi sokeri osaa naamioitua tuoteselosteisiin hämäämään kuluttajaa. Sieltä voi löytyä mm. glukoosisiirappi, siirappi, inverttisokeri jne. Hämäävää eikö? Kevyttuotteet mainostetaan vähemmän rasvaisina, mutta todellisuudessa rasva onkin korvattu sokerilla, jolloin tuotteen energiasisältö on lähes sama. Säilykkeistä ja valmisruoista löytyy yllättävän paljon sokeria, kun tuoteselosteita tarkemmin tutkii. 

Voiko ihminen sitten elää ilman makeaa, sillä onhan se yksi perusmauista? En minä ainakaan tunnusta siihen pystyväni, mutta valkoisen sokerin voi korvata paremmilla vaihtoehdoilla. Miksi emme suosisi luonnollisia sokereita, joita on hedelmissä ja marjoissa? Näitä popsimalla saa lisäksi aimo annoksen mm. vitamiineja ja antioksidantteja ja pitävät nälänkin poissa pidempään. Kaikki kunnia lisäksi mehiläisille, jotka valmistavat meille kunnon superfoodia hunajan muodossa. Tämä ihana makeuttaja, minun ehdoton suosikkini, sisältää suuren määrän hyviä ominaisuuksia makeutensa lisäksi mm. toimimalla luonnon omana antibioottina sekä edistämällä ja auttamalla ruoansulatusta. (Hunajan monet terveysvaikutukset katoavat hunajaa kuumentaessa, joten nautittava mieluummin kuumentamattomassa muodossa.) Jos leivontaan sokeria kaipaa, niin valkoista sokeria aina parempi vaihtoehto on raakaruokosokeri, jossa mukana luonnollisia vitamiineja, mineraaleja ja kivennäisaineita ja on maultaan lisäksi paljon aromaattisempi. Tosin en tällä lausahduksella tarkoita, etteikö tämäkin sokeri tiensä löytäisi leivonnaisten muiden ainesosien kanssa rasvavarastoihin, jos sitä jatkuvasti käyttää. Keinotekoiset makeutusaineet eivät ole vaihtoehto!
Luettuasi tähän asti saattaa päässäsi pyöriä ajatus: ” Kaikestako sitä pitää luopua?” Inhimillisiä otuksia me olemme jokainen ja jollei sokerista ole tullut ongelmaa, ei pidä ruveta pilkkuja viilaamaan. Jokapäiväiseen ruokavalioon ei sokerin pitäisi kuulua, mutta kyllä itselleen saa antaa luvan satunnaiseen herkutteluunkin, kuhan se pysyy sallituissa rajoissa eikä tule tyhjennettyä koko kauppaa tai hyllyä herkuista tai ei jää ”putki päälle”. Vaarana saattaa olla, että sokeri vie koko käden, kun sille antaa pikkusormen. Itse kuulun tähän kategoriaan ja sen vuoksi pitäisikin pysytellä erossa siitä herkusta kokonaan.

Erikoinen yhteensattuma, mutta FLT ravintovalmentaja Maria Jokinen kirjoitti samasta aiheesta samalla otsikolla, jota pääsette lukemaan http://www.rosmaria.fi/fi/Rosmaria%20blogi/?id=8. Myös Elämäsi Toinen Kevät -blogissa kirjoitettu sokerista http://elaman2kevat.blogspot.fi/2010/01/puhdas-sokeri-on-suunnaton-stressi.html