Jouluherkkuja 2013

Tänä vuonna päätimme viettää joulun pk-seudulla. Aaton vietämme anoppilassa ja sovimme, että jaamme sen, mitä valmistamme. Minun tarkoituksena on mukanani viedä porkkana- ja perunalaatikkoa, graavisiikaa, kalkkuna ja hedelmäkakku. Piparit tein ihan omaksi iloksi piparkakkutalon muotoon, jotta niitä ei tule syötyä liian aikaisin. Tosin piparkakkutaikina tänä vuonna epäonnistui niin pahoin, että siitä ohjetta tähän blogiin laita. Hienon mökin kuvan kuitenkin :)


Imelletty perunalaatikko

En ole ikinä tehnyt imellettyä perunalaatikkoa ja sen tekeminen olikin kyllä sitten ihan oma haasteensa, johtuen siitä, että Valion sivuilla tarjottu ohje ei oikein ollut täsmällinen. Ihmettelin, kun perunoille ei tapahdu mitään ja aloin tarkemmin tutkailemaan muita sivuja ja laatikko olisikin pitänyt laittaa lämpöiseen uuniin. Ohjeessa oli vain lämpöinen paikka ja minusta sisällä jo itsessään on melko lämmintä :) Toinen kummajainen oli se, että perunasurvos oli tosi kuivaa. Aloin lopulta noudattaa Kotilieden ohjetta, lisäsin perunoihin lämmintä vettä ja johan alkoi perunatkin imeltymään, Tänään sitten maistoimme ekan annoksen ja täytyy kyllä sanoa, että palasi koulumuistot ja ei ole minun juttu tuo perunaloota ollenkaan. Mieheni halusi laatikosta vielä sileämpää ja makeampaa, joten laitoimme lopun soseen vielä sauvasekottimella hienommaksi ja lisäsimme aavistuksen siirappia. Jouluaattona sitten katsotaan, miltä uusi versio maistuu. Ohje löytyy täältä.



Porkkanalaatikko


1,2 kg porkkanoita kuorittuna
1,5 dl täysjyväriisiä
7 dl vettä
1 dl mantelimaitoa
50 g voita
1/4 tl muskottipähkinää
1/4 tl valkopippuria
1 tl suolaa
1/2 dl siirappia
1 muna

Keitä porkkanat kypsiksi ja soseuta. Keitä riisit kypsiksi vedessä sakeaksi puuroksi ja lisää kypsään puuroon mantelimaito. Yhdistä sose ja puuro ja lisää muut ainekset. Kypsennä 200 asteisessa uunissa 50-60 min.

 
 Vähän jäi vaaleaksi tämä versio. Toinen versio oli paremman näköinen...


Taateli-hedelmäkakku

Ohjeen löysin Pipareista pitsikakkuun kirjasta ja muokkasin sen gluteenittomaksi.

100 g kuivattuja aprikooseja
1 pieni rasia punaisia kirsikoita
100 g taateleita
200 g voita
2 kananmunaa
2 dl kermaa
1 dl inkkarisokeria
3,5 dl täysjyväriisijauhoja
0,3 tl ksantaania
2 tl leivinjauhetta
2 tl aitoa vaniljajauhetta

Pilko aprikoosit, kirsikat ja taatelit. Sulata rasva ja lisää pilkottujen hedelmien joukkoon. Vatkaa kananmunat ja sokeri vaahdoksi. Lisää kerma ja kuivat ainekset. Lisää lopuksi sularasva hedelmineen. Paista leivitetyssä kakkuvuoassa 175 asteessa alatasolla noin 1 h.

Täytyy myöntää, että kakku oli menestys!


Karjalanpiirakat

Tein tällä kertaa sekä aitoja ruiskuoreen, että gluteenittomia, joiden ohje löytyy aikaisemmasta postauksesta. Puuro molemmissa oli sama ja tällä kertaa se ei ollut maidoton, vaan nesteenä oli vesi+laktoositon ruokakerma. Ruiskuori oli seuraavalla ohjeella tehty:

1,5 dl vettä
0,5 tl suolaa
3 rkl vehnäjauhoja
ruisjauhoja

Sekoita suola veteen. Sekoita vehnäjauhot. Lisää ruisjauhoja kunnes taikina ei tartu enää sormiin. Vaivaa, että saat kunnon sitkon ja leivo pulikalla pyöreiksi kuoriksi. Täytä riisipuurolla.




Uunikalkkuna

Kinkku ei ole kuulunut ruokavalioon vuosikausiin ja olen sen sijaan syönyt kalkkunaa. Kaupasta kalkkunan löytäminen on haasteellista, jos haluaa oikeasti syödä kalkkunaa eikä monia lisäaineita ja täyteaineita siinä sivussa. Kolme kauppaa tänä vuonnakin kiersin, ennen kun löysin Musta-Pekasta sen viimeisen Kariniemen kalkkunafileen, josta joka vuosi on joulukalkkuna paistettu. Edellisvuosina kalkkuna ollut umpisuolasta ja kokeilin nyt miedompaa suolavettä ja se toimi. Näin siis valmistui meillä kalkkuna:

noin 1,2 kg kalkkunafilee
2 l vettä
1 dl karkeaa merisuolaa

Liota suola kiehuvassa vedessä ja anna jäähtyä. Upota kalkkuna suolaveteen ja anna suolautua 12 tuntia. Paista paistopussissa 175 asteessa 1-1,5 tuntia. Jos on paistomittari, niin liha on valmista, kun mittari näyttää 72 astetta. 


Rosepippuri graavattu siika

Siikafile
karkeaa merisuolaa
rosepippuria

Peitä siikafile karkealla merisuolalla ja ripottele pinnalle runsaasti murskattua rosepippuria. Kääri kelmuun.
Pidä kalaa suolautumassa ja maustumassa 8 tuntia. Toisena päivänä kalat oli kelmussa 12 tuntia ja kalasta tuli liian suolaista. 


Mausteinen glögi-juustokakku

Vaikka paljon olenkin leiponut, niin hyydytettävää juustokakkua en ole koskaan tehnyt. Nyt mieheni halusi glögi-juustokakkua, jota hänen siskonsa oli jonain jouluna tehnyt. Ohjeet kaivoimme netin syövereistä ja Pirkan sivuilta löytyi sopiva kakku. Piparkakkuja ei ollut pohjaan, kun kuten aiemmin kerroin, niin piparitaikina oli sitten hyvin mautonta. Tein aamulla siis vielä heti leivottavan piparitaikinan, jonka ohjeen löysin täältä. Ohjeessa olevan kardemumman vaihdoin pomeranssikuorijauheeksi. Kakku oli oikein herkullinen!





Aura-kuha

Tapaninpäivänä herkuttelimme vielä kotona ja silloin pääruokana oli aura-kuhaa uunissa

500-600 g kuhafilettä
puhdistamatonta merisuolaa
mustapippuria
1/2 dl tuorepuristettua appelsiinimehua
1 prk kuohukermaa
Aura-murua

Suolaa kuha ja jauha päälle mustapippuria. Kaada päälle appelsiininmehu, kerma ja aura-murua makusi mukaan.
Paista 200 asteisessa uunissa noin 30 minuuttia. 

Kuvat tekivät sitten katoamistempun ja takaisin ei tule, että sillee....

Riisipiirakoista huulivoiteeseen

Viikon sisässä on taas keittiössä tullut vietettyä ihan mukavasti aikaa. Nopean perus kanan ja riisipastan ohessa olen väsännyt mm. gluteenittomia riisipiirakoita, porkkanasämpylöitä, porkkana-ja appelsiinimehua, taatelikakkua ja bataattilisuketta pannulla. Ja pelkästään ruokaa ei siellä ole valmistunut vaan tänään purkkeihin löysivät huulivoiteet.


Gluteenittomat riisipiirakat noin 30 kpl

Kuori:
3 dl vettä
1 tl psylliumia
teff-jauhoja
suolaa

Puuro:
4 dl lyhytjyväistä luomu täysjyväriisiä
2 l vettä
2 tl puhdistamatonta merisuolaa
nokare voita

Keitä puuro hyvissä ajoin, jotta se ehtii jäähtymään. Laita kiehuvaan veteen hyvin huuhdellut riisit. Voit myös liottaa riisejä muutaman tunnin ennen keittämistä, joka lyhentää hieman keittämisaikaa. Keitä kunnes riisit ovat pehmeitä, noin 1,5 tuntia. Mausta suolalla ja voilla. Laita jäähtymään.

Tee kuori taikina juuri ennen leipomista, jotta se ei kuivu. Sekoita psyllium ja vesi ja anna psylliumin turvota 5-10 min. Sekoita sekaan teff-jauhoja, kunnes taikina on kiinteää ja irtoaa käsistä. Vaivaa kunnolla, jotta psyllium muodostaa pientä sitkoa taikinaan.

Tee taikinasta pötkö ja leikkaa 30 osaan. Pyöritä yhdestä osasta pallo ja kaulitse pulikalla ohueksi pyöreäksi kuoreksi. Täytä keskusta riisipuurolla ja rypytä.

Paista piirakat 300 asteessa noin 15 min, kunnes saavat pientä rusketusta. Puuroon ei tule selkeää rusketusta, koska siinä ei ole käytetty maitoa.
 





Taatelikakku (gluteeniton)

Taatelit jo itsessään on niin makeita, että olen miettinyt, miksi siihen taikinaan tungetaan niin paljon sokeria. Päätinkin kokeilla kakun ihan ilman lisättyä sokeria ja maku oli aivan yhtä hyvä. Eipä ainakaan ollut niin imelää.

1,5 dl vettä
250 g taateleita
200 g voita
2 munaa
0,5 dl kasvimaitoa
4,5 dl täysjyväriisijauhoja (muutkin glut.jauhot käy) 
0,3 tl ksantaania
1 tl ruokasoodaa
1 tl leivinjauhetta
2 tl aitoa vaniljajauhetta

Kiehauta vesi ja taatelit. Sekoita kuumaan taateliin voi, joka sulaa sinne itsekseen. Jäähdytä hieman ja lisää sitten munat. Lopuksi lisää taikinaan kuivat aineet ja maito.

Paista leivitetyssä kakkuvuoassa 175 asteessa alimmalla tasolla 45 min - 1 tunti.



Porkkanasämpylät onnistuivat samalla ohjeella kun olen aikaisemmin blogiini laittanut. Nyt vain osan jauhoista korvasin porkkanamehun valmistamisesta jääneellä massalla. Erittäin kuiturikkaita sämpylöitä.



Bataattilisuke

1 bataatti
avokadoöljyä
yrttisuolaa

Pilko bataatti ohuiksi viipaleiksi ja laita pannulle, jossa on avokadoöljyä. Ruskista bataatteja hiukan molemmilta puolilta ja laske lieden lämpöä alhaisemmaksi. Laita kansi päälle ja anna kypsyä pehmeiksi. Mausta yrttisuolalla ja tarjoa lihan tai kalan kanssa.

Tyrninen flunssanselätyssoppa

Flunssa se sitten iski tähänkin naiseen, mutta nou hätä. Sitten otetaan kaikki aseet käyttöön ja tässä yksi ravitseva soppa, johon C-vitamiinia tuo tyrnimehu ja laadukas maustecocktail tehostaa sotaa pöpöjä vastaan!

Tyrninen flunssanselätyssoppa:
250 g kurpitsaa
1 porkkana
1 jauhoinen peruna
1 sipuli
7 dl vettä
1 tl suolaa
muutama valkopippuri
paprikajauhetta
korianterijauhetta
1 pss FSF:n instant shiitake jauhetta
valkosipulijauhetta
kurkumaa
chilijauhetta
½ rkl kookossokeria
1 dl 100 % tyrnimehua
1 dl riisikermaa

Keitä kasvikset kypsiksi vedessä, jossa suola ja valkopippurit. Soseuta, lisää mehu ja kerma ja mausteet. Kiehauta keitto. Tarjoa esim. fetajuuston kanssa.

Gluteenittomat leipäset

Kaupasta ostettava gluteeniton leipä on useimmiten sellaista, jota mieleni ei tee syödä. Leipä maistuu monesti kumiselle ja pääraaka-aineena on vehnätärkkelys. On kyllä hyviäkin leipiä saatavana, mutta ongelmaksi itsellä ainakin tulee se, kun ne sisältävät hiivaa tai tattaria, joita kumpaakin joudun välttämään. Nyt olen pidempään onnistunut tekemään leipäsiä tai sämpylöitä, joiden koostumus ja maku on kohdillaan ja joiden makua on helppo muunnella käyttämällä erilaisia jauhoja, lisäämällä siemeniä tai pähkinärouheita tai maustamalla taikinaa mielensä mukaan. Vain mielikuvitus on itseasiassa rajana. Leivän muoto taas riippuu siitä, kuinka tiivistä taikinaa tekee. Jos taikina on kovempaa, voi siitä pyöritellä sämpylöitä tai nostella korkeampia kekoja, mutta jos taas haluaa rieskamaisempaa leipää, niin voi leipiä läpytellä pellille matalammiksi.

Gluteenittomat leipäset/sämpylät
 
4 dl gluteenittomia jauhoja
2 tl leivinjauhetta
2 tl psylliumjauhetta
½ tl suolaa
1 tl ksantaania
loraus öljyä
vettä

Sekoita kuivat aineet keskenään. Kaada vettä, kunnes saat haluamasi paksuisen taikinan. Lorauta öljy sekaan. Nostele taikinasta nokareita pellille ja muotoile haluamasi muotoisia. Paista uunissa 225 asteessa noin 20 minuuttia.

Maustamisesta

Sitä usein miettii hartaasti, että millä ruoan oikein maustaisi, jotta sen saisi maistumaan hyvältä ja ei olisi aina niin samanmakuinen. Usein ajatellaan, että ruokaan pitää laittaa kauhea määrä kaikenlaisia erilaisia mausteita, jotta sen saa maistumaan hyvälle. Näin itsekin olen ajatellut, mutta eilen sain havaita, kuinka parilla mausteella voi saada ruoasta todella hyvää, jos raaka-aineet ovat itsessään maistuvia.

Löysin eilen ruokala.net sivuilta ohjeen rosmaariinilla maustetusta juureskeitosta ja tein sen poikkeuskellisesti täysin ohjeen mukaan. Mausteena keitossa oli ainoastaan rosmariini, suola ja hunaja. Mausteöljyä ja maitovaahtoa en käyttänyt ja keiton liemenä käytin vettä ja kookoskermaa. Täytyy kyllä sanoa, että kyllä teen toisenkin kerran, niin hyvää tuo keitto oli!

Porkkanaista kokkailua

Jokin tovi on vierähtänyt viimeisestä blogitestistä. Viime aikoina päässä pyörinyt vaan kaikkea muuta ja ei ole ehtinyt tänne rustaamista ajattelemaan. Suurin saavutus tässä välillä on ollut FLT Ravintovalmentaja ® tittelin saaminen ja odotan innolla, jotta pääsen oikeasti töiden pariin. Vielä on hiukan paperisotaa kesken, mutta pian hyvinkin pian voin aloittaa unelmaduunin ravitsemuksen parissa! Palaan asiaan myöhemmin.

Mutta nyt päivän asiaan. Olen tässä havainnut, että noita kasviksia tulee hiukan niukasti syötyä kaiken aikaa. Ehkä suurin syy on se viitseliäisyys, kun ei jaksa höyrytellä ja kypsennellä kasviksia, kun raakaa ruokaa vatsani ei kestä. Helppoa toki olisi heittää kasa salaattia ruoan oheen, mutta kun se ei tällä hetkellä ole mahdollista. Nyt kuitenkin päätin, että kaksi kertaa päivässä pitää syödä kasviksia, toisin sanoen niin lounaalla kuin päivällisellä. Plussaa tietenkin on, jos saa noita terveellisiä herkkuja ympättyä vielä aamupalalle ja iltapalalle.

Toinen ruokailuun liittyvä negatiivinen asia on ollut se, että illalla on ruokailu mennyt aika pitkälle pelkälle leipälinjalle. Leipää tulee muutenkin syötyä hyvin paljon ja sitä pitäisi ehkä tuon hiilarikuorman vuoksi vähentää. Lisäksi leivälle tulee sipaistua jonkin verran voita, joka sitten pidemmän päälle ei niin kovin hyvä juttu, etenkin kun kasvisrasvat hiukan jääneet paitsioon.

Teinkin sitten viikonloppuna päätöksen, jota koitan nyt toteuttaa. Töihin ruokailun oheen on koitettava jotain kasvista lisätä ja päivällisenä meidän perheessä tarjotaan sosekeittoja, joiden kanssa sitä leipääkin tulee varmaan syötyä inhimillisempiä määriä :) Tämän päivän kasvislisukkeet ovat olleet hyvin porkkanapitoisia: syksyinen juuressose ja porkkanasosekeitto. Juuressoseen tein suoraan ruokala.netin sivuilta, mutta porkkanasosekeittoa sovelsin ja maustelin uudestaan em. sivun ohjeen perusteella. Sosekeittoon sukelsi tällä kertaa hiukan erikoisempiakin mausteita :)

Porkkanasosekeitto

500 g porkkanaa
2 lehtisellerin vartta
1 sipuli
2 rkl kylmäpuristettua oliiviöljyä
1 l  vettä, josta 2,5 dl eilisestä juuressoseen keitinvedestä jäänyttä vettä,
1 tl puhdistamatonta merisuolaa
1 tl kuivattua korianteria
1 tl paprikajauhetta
5 viherpippuria
1 pss FSF Instant Shiitake -jauhetta

Pyörittele sellerin, sipulin ja porkkanan palasia öljyssä. Lisää neste ja mausta. Keitä, kunnes porkkanat kypsiä. Soseuta. Tarjoile esim. smetanan kanssa.

Tuo erikoisempi mauste eli Four Sigma Foodin Instant Shiitake löytyi keittiööni I Love Me messuilta pari viikkoa sitten. Shiitakkeessa ei ole steviaa, kuten aikaisemmissa sekoituksissa ja sen vuoksi sopii sekoitettavaksi vaikka keittoon. Lisäksi jauheessa oli seassa maksaa puhdistavaa voikukkaa sekä c-vitamiinipitoista ruusunmarjaa. Siitake itsessään ehkäisee kasvaimia, ehkäisee ja tappaa viruksia, parantaa immuunijärjestelmän toimintaa, voi auttaa erilaisissa allergioissa ja tukee maksan toimintaa. FSF Instant Shiitaketta saa kuten aikaisemmissa teksteissä mainitsemia sieneksiä saa tilata mm. sienikauppa.com

Marjojen ja hedelmien sokeripitoisuuksia

Muutamaan otteeseen on tullut puheeksi marjojen ja hedelmien sokeripitoisuudet. Tämä lähinnä on kiinnostanut ihmisiä, jotka haluavat jollain tavalla rajoittaa hiilihydraattien saantia, joilla on suolistossa liikaa Candida hiivasientä tai sitten diabeetikot ihmettelevät, kun verensokerit eivät pysykään aisoissa. Syynä ovatkin olleet runsaasti käytetyt marjat, joissa saattaa olla sokeria yllättävän paljonkin.

Koostin finelin tietopankin mukaan eri hedelmistä ja marjoista sokeripitoisuudet. En sen tarkemmin lähtenyt jaottelemaan, onko sokeri sakaroosia, fruktoosia vai mitä toosia, katsoin vain kokonaissokeripitoisuuden kivettömästä, kuoritusta hedelmästä. Muutama yllätys joukossa ainakin minulle!

Hedelmien ja marjojen sokeripitoisuuksia g/100g:

-          Appelsiini 8,9

-          Aprikoosi 10,6

-          Aprikoosi, kuivattu 43,4

-          Ananas 11,2

-          Avokado  0,7

-          Banaani 13,5                    

-          Cantalopemeloni  4,1

-          Greippi  6,5

-          Granaattiomena  13,7

-          Hunajameloni  7,8

-          Karpalo  3,5

-          Kiwi  6,8

-          Kirsikka 11,4                                                 

-          Karviainen 5,4

-          Lakka 7,8

-          Luumu 8,2

-          Luumu, kuivattu  37,6

-          Mansikka 8,4

-          Mustikka  6,4

-          Mustaherukka 7,8

-          Mandariini 8,2

-          Mango 10,7

-          Nektariini  7,8

-          Omena 8,2

-          Päärynä 8,0

-          Persikka 7,8

-          Punaviinimarja   7,5

-          Puolukka 6,7

-          Papaija 10,7
-          Sitruuna 2,2

-          Taateli, kuivattu 38,2                                                 

-          Vesimeloni  7,1

-          Viikuna  42,5

-          Viikuna, kuivattu 47,9

-          Viinirypäle  15,5

-          Vadelma   4,1

-          Verigreippi  6,9

Sieniin hurahtanut

Meikäläinen on jokunen aika sitten hurahtanut sieniin. Nyt en todellakaan tarkoita mitään tatteja ja rouskuja, joita metsästä saa poimia, vaan kysymys on tällä kertaa lääkinnällisistä sienistä.

"Ravinteellisesta näkökulmasta todettuna sienissä on yleisesti ottaen paljon kuitua, B1-, B2-, B3- ja D2-vitamiinia, proteiinia ja toisaalta erittäin vähän kaloreita. Näiden tuttujen ravinteiden sijaan monet sienet sisältävät kuitenkin erittäin mielenkiintoisia yhdisteitä, joilla on todettu mm. antibakteerisia, antiviraalisia, antifungaalisia, tulehduksia hillitseviä, kipuja lievittäviä ja syöpäsoluja tuhoavia vaikutuksia. Sienitieteilijä Robert Rogers toteaa teoksessaan Fungal Pharmacy (2011), että sienillä on todettu ainakin 126 eri lääkkeellistä vaikutusta ja tämän johdosta fungiterapiaa (sienten terapeuttista käyttöä) harjoitetaan jatkuvasti enemmän ympäri maailmaa. Viimeisen kymmenen vuoden aikana lääkinnällsistä sienistä on tehty pelkästään Aasiassa yli 100 000 tutkimusta, mutta silti vain harva on kuullut koko aiheesta Suomessa tai Euroopassa."

"Vuonna 2004 maailman sienituotannon arvon laskettiin olevan noin 40 miljardia dollaria, mikä on lähes yhtä paljon kuin kahvin tuotannolla. Sienistä on löydetty lukuisia farmakologisesti aktiivisia aineita, joilla on todennäköisesti tulevaisuudessa entistä keskeisempi merkitys sairauksien hoidossa ja uusien lääkemolekyylien kehittelyssä. Lukuisat sienistä tunnistetut yhdisteet tappavat bakteereja ja viruksia, niillä on immuniteettia ja tulehdusta sääteleviä omi- naisuuksia, ne vaikuttavat myös verensokerin säätelyyn, suojelevat maksaa ja vaikuttavat keskushermostoon. Sienet ovat yleensä joutuneet kilpailemaan poikkeuksellisen haastavissa olosuhteissa erilaisia mikrobeja vastaan, jonka johdosta ne ovat erikoistuneet tuottamaan esimerkiksi antibiootteja sekä laajalla skaalalla antiviraalisia yhdisteitä. On huikean mielenkiintoista todeta, että nämä samat yhdisteet tarjoavat laajasti terapeuttisia ominaisuuksia myös nisäkkäillä. Lääkinnällisistä sienistä on historian valossa eristetty lukuisia tärkeitä lääkkeitä kuten penisiliini, griseofulviini, erytromysiini ja syklosporiini."

"Sienet tarjoavat geneettisesti lähes loputtoman varaston uniikkeja antimikrobisia yhdisteitä, joiden rooli tulee taatusti korostumaan entisestään tulevisuudessa sekä ihmisten että ympäristön hyvin- voinnin näkökulmasta. Fakta, että lääkinnälliset sienet tarjoavat antibakteerisia ja antiviraalisia vaikutuksia nisäkkäille turvallisesti, asettaa nämä sienet korkealle luonnollisina ja potentiaalisina lääkkeiden lähteinä. Aihetta tutkivan farmaseuttisen biologian (farmakognosia) ympärillä on tehty jatkuvasti mielenkiintoisia löydöksiä ja esimerkiksi vuonna 2009 sienistä eristettiin kokonaan uusi antiviraalisten lääkkeiden luokka (RC-183)."

Lainaukset ovat suoraan Jaakko Halmetojan tekstistä, jotka voit kokonaisuudessasi lukea täältä

En kuitenkaan ryhtynyt tätä tekstiä kirjoittamaan kopioidakseni toisen suoraa tekstiä. Monessa lähteessä lukee sienikohtaisesti, mitkä vaikutukset sienellä on, mutta mistään en toistaiseksi löytänyt oirekohtaista listausta, jonka vuoksi tein sen itse. Tarkastutin tekstin vielä "sienimiehellä", joka kauppaa sieniä täällä:

Väritin jokaisen sienen erivärillä muistisäännöksi, jos FSF:n sienijauheita tykkää käyttää :) Sieni paketin värin mukaan, toivottavasti meni ulkomuistista ihan oikein. (pahoittelen, jos selaimella nuo näyttävät jotenkin vinksahtaneelta, kun kirjoitusvaiheessa kaikki näyttää oikein hyvältä, mutta selaimessa kaikki on vinksin vonksin. Onneks kaiken ei tarvi olla niin symmetristä, kuhan perusasia tulee kaikille selville :) )

MITÄ SIENTÄ TÄLLÄ KERTAA?
     

 I

-        Infektiot, sairauden ehkäisy:

o  pakuri

o  reishi

o  cordyceps

o  lion’s mane

-        Maha- ja suolivaivoihin:

o  pakuri

-        Hiivasieniongelmiin:

o  reishi

-        Raskaan ruoan jälkeen, ruoansulatusvaivoihin:

o  lion’s mane

-        Väsymykseen:

o  pakuri

o  cordyceps

-        Stressissä:

o  reishi

o  cordyceps

-        Juhlinnan jälkeen:

o  reishi

-        Maksaa puhdistamaan:

o  reishi

o  pakuri

o  cordyceps

-        Parantamaan kolesteroliarvoja (LDL-lasku)

o  cordyceps

-        Rauhoittumiseen:

o  reishi

-        Ennen urheilusuoritusta:

o  cordyceps

-        Keuhkovaivoihin:

o  cordyceps

-        Fyysiseen palautumiseen:

o  cordyceps

-        Miestehoa tuomaan:

o  cordyceps

-        Muistia tukemaan:

o  lion’s mane

-        Haavoihin:

o  lion’n mane,

o  pakuri

-        Virtsatievaivoihin:

o  cordyceps

 

C-vitamiinin kanssa sienillä on 1+1=3 synerginen vaikutus

Jokapäiväinen proteiinipuuromme

Puurot, joita hyvin moni suomalainen popsii aamiaiseksi, on pelkkää hiilaria. Itse aloin kerran miettimään, että miten saisin proteiinia mahutettua joka aterialle ja puuron jälkeen nyt ei enää viitsi syödä lisää viljaa leivän muodossa, minkä päälle voisi sitten kinkkua tai juustoa laittaa, joten päätin kehitellä oman puuron. En ole myöskään ikinä tottunut syömään puuroa ilman jotain makeutusta tai hilloa, joten ratkaisin senkin tässä samalla. Minun puuroni on hyvin vadelmainen, mitä marjoja sinä siihen tykkäisit laittaa?

Vadelmainen riisiproteiinipuuro:

- riisimaitoa
- täysjyväriisihiutaleita
- pakastevadelmia
- Sun Warrior riisiproteiinijauhetta, makuna vanilja
- psylliumia
- ripaus suolaa
- kylmäpuristettua kookosöljyä

Itse en pahemmin noita ainesosia mittaile, joten en niitä määriä tähän osannut laittaa.
Sekoita riisimaito, riisihiutaleet ja vadelmat kattilassa ja keitä hiljalleen noin 10 minuuttia. Ota puuro liedeltä ja mausta riisiproteiinilla, kookosöljyllä ja suolalla. Sun Warriorin vaniljaproteiinissa on mukana steviaa, joka korjaa tuon makeuttamisongelman. Sekaan olen sekoittanut vielä teelusikallisen psylliumia kuitupitoisuutta antamaan

Nauti kylmänä tai lämpimänä sellaisenaan tai maidon kera. Toimii erittäin hyvänä välipalana.

Krapula ilman alkoholia

En muista milloin olen alkoholia viimeksi nauttinut, mutta voisi kuvitella sen päivän olleen eilen. Aamulla olo oli aivan normaali ja luulin selvinneeni, mutta päivällä se alkoi: päänsärky, mahakipu, ripuli, pahaolo, väsymys... Eilen olin siis syönyt aamusta iltaan sokerisia, vehnäisiä ja makeita herkkuja ja tarkoituksena vain, että tänään teen tämän viimeisen kerran (niin kuin monta kertaa aikaisemmin) ja tästä on helppo aloittaa uusi puhdistava elämä kohti kesää. Nyt tämän "morkkiksen" jo tullessa toivon oikeasti näin olevan. Sen vuoksi palautankin mieleen parin vuoden takaisesta blogikirjoituksesta tervemedian blogikilpailussa, mitä myrkkyä tuo sokeri oikein onkaan. Ja mikäli kärsit dysbioosista suoliston vääränlaisesta bakteerikannasta, voi sokerin syöminen aiheuttaa vielä ikävempiä oireita, josta saatankin kertoa myöhemmin lisää...

Valkoinen paholainen

Silmät hakeutuvat ruokakaupassa karkkihyllyä kohti, sormet hypistelevät pullapussia leipäosastolla, ostoskärriin on ilmaantunut 1,5 litran limupullo. Pään sisällä pyörii vain yksi ajatus: on saatava sokeria ja nopeasti, hinnalla millä hyvänsä tai pää räjähtää ja seuraava vastaantulija voi olla kuollut, mikäli katse vain voi tappaa. Takana 8 tunnin työpäivä ja harrastuksiin on vielä jaksettava mennä. En jaksa, jos en saa sokeria!

Kuulostaako tutulta? Luultavasti useamman päässä pyörineet samat ajatukset. Ratkaisu on ehkä hetkellinen. Sokerista tulee hyvän olon tunne, verensokerit nousevat nopeasti, mutta eivät jaksa kovin kauan pysyä ylhäällä ja kun taas laskevat samat ajatukset valtaavat pään, kierre on alkanut. Tämä rakkaussuhde ”valkoiseen kultaan” on luultavasti tullut jo lapsuudessa karamelleista ja äidin valmistamista herkuista. Voisiko tämän rakkaussuhteen kääntää vihasuhteeksi? 

Mitä sitten saamme sokerista muuta kun nopean helpotuksen laskeneisiin verensokereihin, hyvän olon tunteen ja suun makeaksi? Lisäksi saamme levinneen takapuolen, reikäiset hampaat, jenkkakahvat, insuliiniresistenssin, kun verensokerit jatkuvasti huipussaan...  Lisäksi liiallinen sokerin syönti vie tilaa muulta ravinnolta, kun se vie tehokkaasti nälän tunnetta pois ja helposti unohtuu muu ruokailu. Sokeri ravinnossa itsessään kuluttaa kehon hivenaine ja vitamiinivarastoja, erityisesti B-vitamiineja, kromia, kalsiumia ja magnesiumia. Sokeri vanhentaa taikinoittamalla eli kiinnittämällä yhteen elimistön soluja, jolloin kudokset kovettuvat ja vanhenevat ennen aikojaan. Sokeri voi aiheuttaa mm. näköhäiriöitä ja yleistä vastustuskyvyn laskua. 

Sokerilta emme sitten voi välttyä millään. Ja tässä tarkoitan valkoista ruokosokerista saatua käsiteltyä, puhdistettua sokeria ja siitä tehdyt sokerit (siirappi, tomusokeri jne.), josta prosessien myötä kadonneet kaikki muu paitsi hiilihydraatti. Piilosokeria on vähän kaikkialla, sellaisissakin paikoissa, joissa sitä vähiten olettaisimme olevan. Lisäksi sokeri osaa naamioitua tuoteselosteisiin hämäämään kuluttajaa. Sieltä voi löytyä mm. glukoosisiirappi, siirappi, inverttisokeri jne. Hämäävää eikö? Kevyttuotteet mainostetaan vähemmän rasvaisina, mutta todellisuudessa rasva onkin korvattu sokerilla, jolloin tuotteen energiasisältö on lähes sama. Säilykkeistä ja valmisruoista löytyy yllättävän paljon sokeria, kun tuoteselosteita tarkemmin tutkii. 

Voiko ihminen sitten elää ilman makeaa, sillä onhan se yksi perusmauista? En minä ainakaan tunnusta siihen pystyväni, mutta valkoisen sokerin voi korvata paremmilla vaihtoehdoilla. Miksi emme suosisi luonnollisia sokereita, joita on hedelmissä ja marjoissa? Näitä popsimalla saa lisäksi aimo annoksen mm. vitamiineja ja antioksidantteja ja pitävät nälänkin poissa pidempään. Kaikki kunnia lisäksi mehiläisille, jotka valmistavat meille kunnon superfoodia hunajan muodossa. Tämä ihana makeuttaja, minun ehdoton suosikkini, sisältää suuren määrän hyviä ominaisuuksia makeutensa lisäksi mm. toimimalla luonnon omana antibioottina sekä edistämällä ja auttamalla ruoansulatusta. (Hunajan monet terveysvaikutukset katoavat hunajaa kuumentaessa, joten nautittava mieluummin kuumentamattomassa muodossa.) Jos leivontaan sokeria kaipaa, niin valkoista sokeria aina parempi vaihtoehto on raakaruokosokeri, jossa mukana luonnollisia vitamiineja, mineraaleja ja kivennäisaineita ja on maultaan lisäksi paljon aromaattisempi. Tosin en tällä lausahduksella tarkoita, etteikö tämäkin sokeri tiensä löytäisi leivonnaisten muiden ainesosien kanssa rasvavarastoihin, jos sitä jatkuvasti käyttää. Keinotekoiset makeutusaineet eivät ole vaihtoehto!

Luettuasi tähän asti saattaa päässäsi pyöriä ajatus: ” Kaikestako sitä pitää luopua?” Inhimillisiä otuksia me olemme jokainen ja jollei sokerista ole tullut ongelmaa, ei pidä ruveta pilkkuja viilaamaan. Jokapäiväiseen ruokavalioon ei sokerin pitäisi kuulua, mutta kyllä itselleen saa antaa luvan satunnaiseen herkutteluunkin, kuhan se pysyy sallituissa rajoissa eikä tule tyhjennettyä koko kauppaa tai hyllyä herkuista tai ei jää ”putki päälle”. Vaarana saattaa olla, että sokeri vie koko käden, kun sille antaa pikkusormen. Itse kuulun tähän kategoriaan ja sen vuoksi pitäisikin pysytellä erossa siitä herkusta kokonaan.

Erikoinen yhteensattuma, mutta FLT ravintovalmentaja Maria Jokinen kirjoitti samasta aiheesta samalla otsikolla, jota pääsette lukemaan http://www.rosmaria.fi/fi/Rosmaria%20blogi/?id=8. Myös Elämäsi Toinen Kevät -blogissa kirjoitettu sokerista http://elaman2kevat.blogspot.fi/2010/01/puhdas-sokeri-on-suunnaton-stressi.html